1. Valmista taikina: Sekoita kulhossa lämpimään veteen hiiva ja sokeri. Anna seistä 5–10 minuuttia, kunnes seos alkaa kuplia ja aktivoitua.
2. Yhdistä ainekset: Lisää vehnäjauhot, suola ja reilusti oliiviöljyä hiivaseosin joukkoon. Vaivaa taikinaa käsin tai yleiskoneella noin 8–10 minuuttia, kunnes se on sileää, joustavaa ja hieman tahmeaa – tämä on merkki hyvästä focacciataikinaasta.
3. Anna kohota: Peitä taikina leivinliinalla ja anna sen kohota huoneenlämmössä noin 1–1,5 tuntia, kunnes se on kaksinkertaistunut kooltaan. Kohottaminen on focaccian salaisuus – älä kiirehdi tätä vaihetta.
4. Valmistele uunipelti: Voitele uunipelti runsaalla oliiviöljyllä. Kaada taikina pellille ja levitä se sormenpäillä tasaiseksi, noin senttimetrin paksuiseksi levyksi. Anna taikinan levätä vielä 20–30 minuuttia.
5. Tee kuopat ja lisää täytteet: Paina sormenpäillä taikinaan tyypilliset focacciakuopat kauttaaltaan. Ripottele päälle murusteltua sinihomejuustoa tasaisesti. Lorauta lopuksi oliiviöljyä reilusti päälle ja ripottele sormisuolaa sekä tuoretta rosmariinia.
6. Paista: Paista focacciaa 220-asteisessa uunissa noin 20–25 minuuttia, kunnes pinta on kaunis kultainen ja juusto on sulanut täydellisesti. Tarkkaile viimeisten minuuttien aikana, ettei pinta pala.
7. Anna jäähtyä ja tarjoile: Nosta focaccia uunista ja anna sen jäähtyä ritilällä muutama minuutti ennen leikkaamista. Parhaimmillaan se on vielä lämpimänä, kun juusto on pehmeää ja öljy tuoksuvan aromaattista. Leikkaa reippaita paloja ja nauti!

Focaccia on yksi Italian rakastetummista leivistä – yksinkertainen, rehellinen ja täynnä sydäntä. Se syntyy vehnäjauhosta, oliiviöljystä ja kärsivällisyydestä, ja juuri se yksinkertaisuus tekee siitä niin erityisen. Italialaisissa kodeissa focacciaa paistetaan sukupolvesta toiseen, ja sen tuoksu täyttää keittiön kertoen, että jotain hyvää on tulossa.

Tässä reseptissä klassinen focaccia saa seurakseen sinihomejuuston, joka nostaa leivän aivan uudelle tasolle. Pistävä, kermainen juusto sulaa taikinan pinnalle muodostaen herkullisen, kullanruskean kuoren. Yhdistelmä on rohkea mutta tasapainoinen – juuri sellainen kuin italialainen ruokakulttuuri parhaimmillaan. Tarjoile se apéritifin kanssa tai italian aterian aloituksena antipastona.

Tämä focaccia sopii erinomaisesti viikonloppuisin leivottavaksi, kun aikaa on hieman enemmän ja keittiön tuoksut saavat vapaasti täyttää kodin. Muista: hyvä focaccia vaatii hyvää oliiviöljyä – älä tingi siitä, sillä se on leivän sielu.